Toisenlainen arkku - Annorlunda kista

On erilaisia ihmisiä ja mielipiteitä. Tässä yhden arkun kunnostus hieman perinteisemmin, kuin edellisen...Maalarilla meinasi välillä mennä sormi suuhun, mutta tutkitaan ja hutkitaan ja niin miehen sanat "ihan niinkuin sille ei olis koskaan tehty mitään" -kruunasi tämän tekeleen ja maalarin mielen.

Det finns lika många åsikter som det finns människor. Här en mer traditionell kist-renovering än senast. Målaren fick en del att fundera på men det löste sig till sist. Och gubbens ord "ser ut som det aldrig blivit gjort nåt åt den" -var pricken på i:et.

Tästä siis lähdimme. Arkku oli joskus ehkä 70-80-luvulla kunnostettu. Lohkemia oli paljon ja no...arkku oli aika surullisen oloinen tänne tullessaan.

Utgångsläget. Kistad hade blivit fixad senast nångång på 70-80-talet. Den såg ganska medfaren ut.

Keskellä oli hienosti maalattu kranssi ja nimi Brita Lovisa Johans Dotter 1885. Arkulla oli siis ikää. Kerrostusta oli valtavasti. Edellinen kunnostaja oli siloittanut kaiken tasaiseksi spakkelilla. Mikä silloin ja edelleenkin joskus ja jotkut käyttävät tekniikkana. Itse olemme sitä mieltä, että tietyissä tapauksissa ikä saa ja pitää näkyä. Ja vähempi on parempi. Asikas toki aina päättää, mitä tehdään, mutta voimme antaa vinkkejä ja mielipiteitä asiasta. :)

Mitt på locket fanns en målad krans och texten Brita Lovisa Johans Dotter 1885. Så nog hade den åldern inne minsann. Det fanns många lager och förra fixaren hade täckt över allt med spackel. Vilket då var helt normalt och tekniken används fortfarande ibland i vissa kretsar. Själv tycker vi i vissa fall att åldern får och ska synas. Och mindre är ofta bättre. Kunden bestämmer ju såklart, men vi kan ge tips och råd.

Alkuperäinen ajatus oli ottaa irtoava aines pois ja korjata vauriot, mutta kun irroittelin kerroksia löysin arkun alkuperäiset värit ja tekstit ja ai että kun syyhytti tuoda alkuperäisyys kokonaan esiin ja riisua arkku. Asiakkaan kanssa sitten juteltiin ja päätettiin, että koitetaan tuoda se alkuperäinen ilme arkkuun takaisin.

Till en början var det tänkt att löst material tas bort och skadorna repareras, men under de lösa lagren hittades de ursprungliga färgerna och texten och oj vad det började klia i fingrarna att få återställa kistan till sitt ursprungliga skick. Diskussion fördes med kunden och beslutet togs att återställa kistan.

Tästä siis omma lähti. Kranssin alta paljastui alkuperäinen teksti ilman kransseja ja krumeluureja, ootrauksetkin löytyivät pohjalta.

Ursprunglig text hittades under kransen, utan krans och krumelurer, gammal ådring syns också underst.

Riisumista...etenkin taottujen metalliosien putsaus toi mielestäni arkun eloon. Spakkeli ei mielestäni kuulu metallin päälle...ainakaan näissä määrin kuin tässä arkussa oli...

Att få bort allt spackel, speciellt från de smidda metalldelarna, väckte nytt liv i kistan.

Ja sitten kun kaikki oli putsattu ja puhdistettu ylimääräisistä spakkeleista ja kerroksista lähdettiin etsimään värejä, ootrattiin vanhan mallin mukaan ja lopuksi tietenkin vielä alkuperäisellä keltaisella nimi ja vuosiluku paikoilleen. Maalari oli jälleen tyytyväinen.

Så när allt blivit putsat och tvättat och allt överflödigt material tagits bort, så blev det att söka reda på rätt färger och nyanser. Ådring enligt gammal modell och så texten såklart. Målaren var nöjd än en gång.

Oikein kiva. Kranssi tosiaan jäi pois, koska sitä ei alkuperäisessekään ollut. Nimikin hieman muuttui matkanvarrella. Lovisa oli päällä, mutta Luvisa U:lla alla, joten Luvisa tuli myös kanteen. Asiakas oli ilmeisen tyytyväinen ja seuraava asiakkaan arkku odotteleekin kuivumista pajalla. Siitä tuonnempana kesällä sitten. ;)

Riktigt fin. Kransen lämnades bort eftersom den ursprungligen inte funnits. Namnet ändrades också lite. Lovisa stod det ju på locket när vi fick kistan men längst under alla lager och spackel stod klart och tydligt Luvisa. Så Luvisa blev det. Kunden var mer än nöjd och hade med sig ännu en kista åt oss när de hämtade Luvisa.